Repullinen kulttuureita

Jokaisesta kulttuurista, jonka osana olen ollut, on tarttunut mukaani jotakin. Lapsuuden perheestä ja yhteisöistä, työpaikoista, naapurustoista ja maista, joissa olen asunut. Lapsuudessa tunnelma ja toimintatavat tarttuvat tietenkin vahvimmin, automaattisesti ja tiedostamatta, ja niitä voi sitten tässä keski-iän tiimoilla ihmetellä itsessään. Aikuisuudessa on se hyvä puoli, että on mahdollista yrittää tietoisesti valita, mitä reppuunsa ottaa. Kun ulkosuomalaisena sain etuoikeutetusti kokea toisenlaisia tapoja elää, päätin tietoisesti yrittää … Continue reading Repullinen kulttuureita

The little Kentuckian rebel in my Finnish mind

Kun muutin Kentuckysta takaisin Pohjois-Euroopan kylmempään ihmis-kanssakäymiseen ja säähän, päätin ottaa mukaani tavan sanoa kauniit ajatukset toisille ihmisille ääneen. Nyt paluun laineiden jo lyötyä, ollessani täysin kotoutunut takaisin pohjoiseen, huomaan että tästä päätöksestä on pidettävä kiinni yhä tiukemmin ja tietoisemmin. Olen huomannut että jos unohdan sanoa huomaamani kauniit asiat toisille ääneen, tunnen seuraukset hyvin pian: Oma maailmani muuttuu harmaaksi ja ympärillä tuntuu olevan enemmän korjattavaa kuin … Continue reading The little Kentuckian rebel in my Finnish mind

Knowing another language is not enough. You have to have something to say too.

Leikkipuistoissa, joissa edelleen tyttärieni kanssa silloin tällöin kolmistamme seikkailemme, minut valtaa joskus muisto Kentuckysta. Sen tuntee varsinkin silloin, kun kuulen jonkun vanhemman puhuvan lapselleen sellaista vierasta kieltä, jota minä en ymmärrä. Minä olin se erikoinen äiti Kentuckyssa, jossa ei oltu totuttu kuin englannin kieleen ja korkeintaan satunnaiseen espanjaan sen lisäksi. Suomi oli yhteinen salakielemme, jonka suojissa saimme olla kuin kuplassa, jos tahdoimme. Muistan vieläkin hyvin … Continue reading Knowing another language is not enough. You have to have something to say too.

It is impossible not to be present in the Kentucky rain

Kevään tullen ikävöin Kentuckyn säätä: Maailmaa ravistavia ukkosmyrskyjä, jollaisia en ole koko elämäni aikana Pohjois-Euroopassa kohdannut, ja yhtäkkistä lämmintä rankkasadetta, joka tuntuu siltä kuin taivas putoaisi niskaan. Ensin tuo hurjapäinen sää vähän säikäytti mutta hyvin pian opin nauttimaan siitä ja nyt voin muistella sen tuomaa ihanaa tunnelmaa. Yksi tärkeimmistä oivalluksista, jonka expat-elämä opetti minulle vaivihkaa elämästä yleensä on nykyhetken arvostaminen. Kun elää expat-elämää muuttamalla paikasta … Continue reading It is impossible not to be present in the Kentucky rain

Vuosi kotimaassa

Ulkomailta paluustani on kulunut nyt reilun vuoden verran. Usein tuntuu jo kovin kaukaiselta ajatus itsestäni Kentuckyn kostean kuumuuden keskellä oikeanlaista raejuustoa tai aitoa hiivaa metsästämässä, ruisleipää säästämässä, saunaa kaipaamassa ja ikävästä lasten kanssa puhumassa, Chevroletini etupenkkiin kotiutuneena. Yhtä kaukaiselta tuntuu lasteni kanssa se, että he olivat juuri jaloissani pyöriviä kattilankansilla leikkiviä konttaavia keittiöapulaisia. Ja samalla yhtä usein törmään tilanteeseen, jossa tunnen oloni joksikin muuksi kuin … Continue reading Vuosi kotimaassa

My own personal Thanksgiving

Yhdysvalloissa on tänään kiitospäivä, jolloin perheet ja ystävät kokoontuvat ruokailemaan ja viettämään aikaa yhdessä. Kiitospäivä juontaa juurensa maahanmuuttajien ja alkuperäiskansan ensimmäisen sadonkorjuun juhlasta, jonka kerrotaan luoneen pohjan näiden kansojen rauhanomaiselle rinnakkaiselolle. Tarina on kaunis, vaikka historia ei taida ihan niin kaunis ollakaan. Tänä vuonna minä vietän kiitospäivääni ihan itse. Ja tänä vuonna minulla on enemmän kiitollisuuden aiheita kuin koskaan ennen. Olen kiitollinen omasta tarinastani. Kiitän … Continue reading My own personal Thanksgiving

Life is a picnic basket

Returning to sweet Kentucky after being gone for a year gets me nostalgic. Everything reminds me of how life here felt: The soft seat of a big family car and Kentucky country channel, mailboxes and fire hydrants, kids’ summer camps, older kids raising money with car washes, people with piles of coupons in grocery stores. Memory only saves the warm colours. It is like returning to … Continue reading Life is a picnic basket

Jar of happiness – Purkillinen onnea

Tulikärpästen vilkkuessa Kentuckyn tummassa kesäillassa, joka ei viilene yöksikään. Ystävien ympäröimänä rauhallisessa puheensorinassa terassin nojatuolin kulmassa. Lämpimän rankkasateen yllättäessä, koko maailmaa heilauttavaa ukkosta pidellessä kauniissa keskilännen kodissa jonka etukuistilla on keinu. Ihan tavallisessa arjen aamussa, joka kulkee niin kuin muutkin arjen aamut. Onni on sillä tavalla ujo, että sen tunnistaa jälkikäteen. Se on kyllä todellinen hetkessä, mutta sitä ei saa purkkiin talteen, käytettäväksi tarvittaessa. Kun … Continue reading Jar of happiness – Purkillinen onnea

Working world in Finland, Holland and the USA

Yhdysvalloissa on välttämätöntä olla töissä, sillä muuten ei elä eikä pysy hengissä. Hollannissa on hyvä hoitaa työt reippaasti, jotta voi rahoittaa elämästä nauttimisensa pitkinä vapaa-ajan tunteina. Suomessa olisi suotavaa olla töissä, sillä yhteiskunta pyörii kahdeksasta viiteen -aikataululla ja ammatti määrittää paljon sitä kuka olet. Suomalainen kertoo mielellään missä on töissä mutta ei sitä, mitä on saanut aikaan. Amerikkalainen kertoo mielellään kuinka pitkiä päiviä on viettänyt … Continue reading Working world in Finland, Holland and the USA

Grapefruit is grapefruit in Dutch, eli ruokakaupoista Suomessa, Hollannissa ja USA:ssa

In Finland, grocery stores look all the same throughout the country: Overly neat and perfect with very large selection of goods. If you are nice, you sometimes even get good service, self-service that is. When you need kumquats or fresh figs for your new recipe, you do not only need to know what they look like but also weigh them and stick the price on … Continue reading Grapefruit is grapefruit in Dutch, eli ruokakaupoista Suomessa, Hollannissa ja USA:ssa