Repullinen kulttuureita

Jokaisesta kulttuurista, jonka osana olen ollut, on tarttunut mukaani jotakin. Lapsuuden perheestä ja yhteisöistä, työpaikoista, naapurustoista ja maista, joissa olen asunut. Lapsuudessa tunnelma ja toimintatavat tarttuvat tietenkin vahvimmin, automaattisesti ja tiedostamatta, ja niitä voi sitten tässä keski-iän tiimoilla ihmetellä itsessään. Aikuisuudessa on se hyvä puoli, että on mahdollista yrittää tietoisesti valita, mitä reppuunsa ottaa. Kun ulkosuomalaisena sain etuoikeutetusti kokea toisenlaisia tapoja elää, päätin tietoisesti yrittää … Continue reading Repullinen kulttuureita

Pari riviä elämästä – Tällaista ajattelin tänään

Elämä ei ole lineaarista. Se pompsahtelee ajassa; menee yhtä varmasti aina välillä alamäkeen kuin ylämäkeenkin. Tästä kun päästään, tulee tuota ja sitten taas tätä. Parempi käyttää aikansa oppimalla purjehtimaan ja nauttimalla purjeiden reivaamisesta ja solmujen solmimisesta, kuin pyytelemällä myötätuulta. Ihmiset eivät ole rationaalisia eivätkä koskaan tietynlaisia. Kukaan ei ole aina kiltti, aina töykeä, koko ajan vahva tai ikuisesti epäonnistuja. Ihminen on paitsi perimänsä ja kokemansa … Continue reading Pari riviä elämästä – Tällaista ajattelin tänään

Kohtaamisia korona-aikana

Sattuipa eilen kävelylläni vastaan reipas vanhempi rouva, joka kysyi tietä eräälle kirkolle ruuanjakoon. Annoin koordinaatit ja viittilöin oikeaan suuntaan. Hän ehti siinä kertomaan että miesystävä oli kieltänyt lähtemästä ulos mutta hän ei voinut totella koska ’Muistisairauteni vuoksi en muista kohta enää yhtään mitään jos en käy ulkona ja yritä löytää paikkoihin’.En hennonut muistutella ulkonaliikkumisjutuista riskiryhmille, vaan katsoin parhaaksi kävellä yhdessä kirkolle neljän korttelin päähän. Hän iloisesti … Continue reading Kohtaamisia korona-aikana

Onneksi emme vielä tiedä mitä emme tiedä

Tämän hetkinen maailmantilanne muistuttaa minua ensimmäisen ulkomaillemuuton tunteista. Tuntui epävarmalta muuttaa vauva kainalossa ja taapero toisessa kädessä toiseen maahan, josta en tuntenut ketään ja jonka systeemiä en tuntenut. Mielessä oli paljon kysymyksiä, joihin ei ollut vastauksia. Pystynkö pitämään huolta lähimmistä? Miten pärjäämme taloudellisesti? Toki mukana oli myös innostus ja reippaus tarttua seikkailuun, koska päätös oli oma. Elämän ulkoiset ja sosiaaliset olosuhteet muuttuivat, vaikka sisältö ei … Continue reading Onneksi emme vielä tiedä mitä emme tiedä

pohtia miksi

Tärkein kysymys: Miksi?

Joskus niitä, jotka aina tahtovat tietää taustat ja selvittää syyt asioihin (Huom! eri asia kuin syylliset), pidetään vähän rasittavina. Aina he ovat kysymässä miksi. Elämän oravanpyörä ei aina näitä kysyjiä tuntuisi sallivan, vaikka sitä juuri tämä erilaisuuksia pullisteleva maailma tarvitsisi. Ihmiset, jotka tahtovat tietää miksi, ovat kykeneväisiä empatiaan. Myötätunto nimittäin syntyy ymmärtämisestä. Ja ymmärtääkseen on oltava kiinnostunut ja jaksettava kuunnella sekä perehtyä. Tiedät ehkä tarinan: … Continue reading Tärkein kysymys: Miksi?

Piilopaikka maailman ulkopuolella

Kaikissa kodeissa, maissa ja kaupungeissa, missä olen asunut,minulle on muodostunut jostakin puistonpenkistä, kadunnurkasta tai rannan kivestä oma hiljainen paikkani, jossa käyn pysähtymässä kun kaaos yrittää ottaa yliotteen. Paikka ei ole piilossa, mutta kuitenkin niin ettei ohikulkijoihin ole katseyhteyttä. Se on kuin ujoudessaan jäänyt maailman oravanpyörältä huomaamatta.Se on sellainen, jossa voin havaita pienuuteni; katsoa kuin ulkopuolisena kun maailma toimii ilman minuakin.Ratikat kulkevat, ihmiset liikkuvat ja ovat … Continue reading Piilopaikka maailman ulkopuolella

Maybe the world is raising the needed from our kids

Nykylapsuuden erottaa omastani ainakin valintojen määrä. Vaikka itse elin monilta osin kovin yltäkylläisen (tai ainakin niukkuudesta kauempana olevan) lapsuuden, on silti vaikea hypätä lasteni kenkiin, joille on keksittävä yhä luovempia tai kovempia keinoja saadakseen heidät esimerkiksi syömään “tätä mitä nyt tänään on”. Heidän maailmansa kun on erilainen: He tietävät että kaikessa on vaihtoehtoja tarjolla. Tai – heidän on vaikea ymmärtää ettei jossain asiassa niin olisi. … Continue reading Maybe the world is raising the needed from our kids

Hajatuksia, osa sataviissataa

– Kaikkein arvokkaimmat asiat elämässä ovat sellaisia, joita ei voi laittaa “kerralla kuntoon”. Kunto, terveys, parisuhde ja lastenkasvatus, esimerkiksi, vaativat säännöllistä toimintaa koko ajan. Pienillä teoilla ja tottumuksilla, joka päivä, saadaan aikaan ajan myötä suuri onni. – – Aivot eivät ota vastaan tietoa, jolle ei ole jo jonkinlaista pohjaa. Toisin sanoen, ymmärrämme vain asioita, joista tiedämme jo jotakin. – – Simppeliys on ajattelutyön merkki. Mitä … Continue reading Hajatuksia, osa sataviissataa

From easy to impossible

Helppoja asioita Jättää sanomatta Takertua tuttuun Näyttää kiireiseltä ja vedota kiireeseen Tuhlata rahaa Huomata muiden virheet Vaikeampia asioita Nähdä asiat toisen näkövinkkelistä Olla levollinen ja luoda rauhaa Säästää Jättää arvostelematta ja toimia itse toisin Vaikeimpia asioita Olla vastaanottavainen sille, mitä ei halua kuulla Nähdä oma toiminta muiden silmin Pysyä myötätuntoisena pahan kohdatessa Mahdottomia asioita Muuttaa toista ihmistä Selvitä elämästä kolhuitta Easy things Stay mute on … Continue reading From easy to impossible

Haja-ajatuksia, osa tieskuinkamones

Surullista on kohdata aikuinen ihminen, jonka silmissä huutaa elämätön elämä. Vielä surullisempaa on kohdata sellainen, joka ei uskalla vanheta; joka tekee kaikkensa että kaikki ulkoinen pysyisi ja hehkuisi; keskittyy puitteisiin. Sellainen jättää sisäisen hehkun syttymättä, ihminen jää ontoksi kuoreksi. ** Kuluttavinta on epätietoisuus. Kun päätös on tehty ja tiedossa, minkälainen tahansa, vapautuu tila keskittyä siihen suhtautumiseen sekä toimintaan. ** Et ole aina vahva, mutta voit … Continue reading Haja-ajatuksia, osa tieskuinkamones