Life as it is

Tuli aika ottaa tämä taulu seinältä. En tarvitse sitä enää. Elämäni on sellaista kuin se on. Se on toisinaan epäselvää, epävarmaa, tuntuu väsyneeltä ja vaikealta.

Tulen töistä väsyneenä sotkuiseen kotiin, jossa jauhot ja nuudelinpalat ovat pitkin keittiön lattiaa ja eteinen on hujan hajan kenkiä ja reppuja. Lapset riitelevät. Tekemättömät työt painavat ja se, olenko ollut riittävä kenellekään koko päivänä.

Mutta minulla on koti. Minulla on kaksi tervettä jalkaa, joilla kiipesin portaat sinne. Minulla on työ, jossa on ihmisiä, jotka pian ihmettelisivät, jollen joku päivä ilmestyisikään paikalle.

Sotkusta tiedän, että lapseni ovat omatoimisia, ratkaisevat ja heillä on ystäviä. He osaavat käyttää päätään, käsiään ja luovuuttaan. Riidasta tiedän, että he eivät hylkää toisiaan, vaikka ovat eri mieltä, vaan ovat kykeneväisiä kasvamaan ihmisinä. He osaavat myös sopia ja antaa anteeksi.

En enää tarvitse taulua. Elämäni on sellaista kuin se on.

Koska se on toisinaan epäselvää, epävarmaa ja sotkuista, sen on mahdollista olla yhtä toisinaan myös kirkasta, valoisaa, rohkeaa ja iloista.

Se on elämää, joka jatkuu.



So the day came, when it´s time to take this quote off my wall. I don´t need it anymore.

My life is as it is. Sometimes it is very unclear, uncertain, feels tiresome and difficult.

I come home from work, tired, to a messy home where flour and bits of noodles are all over kitchen and every place is full of clothes, backpacks and shoes. Kids are fighting. Unfinished work is a burden, and I feel I have not been enough for anybody in any situation of the day.

I have a home. I have two functioning legs that took me to the third floor. I have a work place, where people would soon start to ask around if I did not show up.

And what comes to the mess: From that I can be certain that my kids are self-acting, able to resolve, think and act; use their brain, hands and creativity. And they have friends. From the quarrel I know that they will be there for each other. They are able to grow as humans and capable of relationships, forgiving and making up.

I don´t need the picture anymore. My life is as it is.

Because it is unclear, unpleasant and messy at times, it is bright, bold, powerful and fun at time too. It is life. It goes on.

3 thoughts on “Life as it is

  1. Rohkea teko. Teit jotain konkreettista, poistit menneen edestäsi, astut uuteen. Jotenkin näin tämän postauksen ymmärrän. Joskus on tehtävä siirtoja. Elämää ei tarvitse rakastaa, ei ainakaan yltiöpäisesti huumassa eikä vaikeina aikoina ollenkaan. Eikä kaikesta jaksa aina kiittääkään.
    Kaikkea hyvää sinulle, Sanna. Jään odottamaan jatkoa, mitä taulun poistaminen tuo tullessaan.

  2. Voi todellakin! Ei jokaista hetkeä tarvitse rakastaa. Osan läpi ihan vain elellään.

    Hyvältä kuulostaa tuo sotkusi, täydeltä elämältä erilaisine puolineen!

Comments are closed.