Uuden alku on innostusta ja luopumista – New beginnings with mixed feelings

Uusi muuttoprojektimme USA:sta Amsterdamiin jakaa tunteeni kahtia. Aikani Kentuckyssa päättyy tänä kesänä ja se on surullista. Monet mukavat asiat ja ystävät jäävät toiseen maanosaan. Vaikka yhteys säilyykin, kohtaamisista tulee erilaisia, kun ne tapahtuvat harvemmin eivätkä spontaanisti vaikka lapsia koulusta hakiessa.
Toisaalta uusi on kovin innostavaa. On paljon suunniteltavaa ja unelmoitavaa. Voi maalailla elämäänsä uutta, erilaista ja ihanaa. Pääsee taas aloittamaan ja tekemään, linjaamaan. Uuteen paikkaan asettuminen on aina myös oman elämän tarkastelupiste, välietappi. Mitä opin Kentuckyssa? Takautuvasti näkee tiivistelmän.
Mutta jostain täytyy luopua, jotta uusi voi saada tilaa. Irtipäästäminen ei ole helpointa mutta se on väistämätöntä. Elämä on kai pitkälti luopumaan oppimista, kuin hidasta luopumista koko ajan. Jos oppii päästämään irti, pystyy hengittämään vapaammin.
Mitä lähemmäs lähtöä kohti mennään, sitä voimakkaampi on innostus: Pääsisipä jo kokemaan! Kaihomieli iskee takaisin varmasti varsinaisella lähdön hetkellä.


Our move from USA to Amsterdam splits my feelings. My time in Kentucky is over for now and that is sad. Many wonderful things and friends will be left behind. Even if I know we will stay in touch, encountering will be different, as it happens less frequently and spontaneously, not in the school carpool line anymore.
On the other hand, new is exciting. There is a lot to plan and dream about, a lot to execute and align again. Settling to a new place is always an inspection point of your own life, a staging post. What did I learn in Kentucky? A summary of life can been seen retrospectively.
But one must let go of something to make space for new. It is not the easiest thing to do but it is inevitable. Learning to let go is what life is largely about, I guess. It gives the space to breath more freely.
The closer the moving date approaches, the stronger is the excitement: Let me experience already! Yearning will probably strike back on the minute of closing the door.