Grapefruit is grapefruit in Dutch, eli ruokakaupoista Suomessa, Hollannissa ja USA:ssa

In Finland, grocery stores look all the same throughout the country: Overly neat and perfect with very large selection of goods. If you are nice, you sometimes even get good service, self-service that is. When you need kumquats or fresh figs for your new recipe, you do not only need to know what they look like but also weigh them and stick the price on them yourself.
While checking out, you do not need to interrupt your meditation for the usual safe discussion with a cashier: Do you have a loyalty card? Yes/ no. Would you like to have the frozen goods put in a small plastic bag? No thank you. Then you rush into packing your goods to ensure you are not one of those annoying customers who block the way of the other two people.

In the US, or at least in Kentucky the normal mainstream grocery stores are at least as huge as the ones in Finland, but half of the shelves are frozen goods, a quarter are cereal and crackers, two-thirds preserves with shelf life of eighty years and the rest are fresh produce. Every apple, cabbage and bunch of basil is labeled with a barcode or number, from which the cashier scans the price.
While writing your check on the checkout, you can always have a friendly conversation about the best rhubarb recipes or where you will use that dill the cashier has never used before. Meanwhile a brisk man packs your groceries in nine lousy plastic bags. Your groceries that would fit in one good bag.

Amsterdam grocery stores are small corner stores. Tidy and neat but with a bit narrow selection. The goods are of good quality but usually you find just one brand of every product, or maximally a private label option in addition. Rice crispies are not necessarily available but hey, there’s corn flakes – and twenty different hagelslag choices!
The cashier weighs the fruit and vegetables on the checkout. Their price is either by piece or kilogram. The cashier has to then recognize a savoy cabbage, chard and tomatillo to know the price, while the checkout line on the “cash only” line is growing.
Today, the cashier girl held my grapefruit and asked: What is this? I said, in Dutch: I don’t know, a grapefruit? Yes, that’s it, thanks.

Hagelslag is sprinkles that are eaten on morning toast in Holland. / Hagelslag on strösseliä, jota syödään paahtoleivän päällä.
Hagelslag is sprinkles that are eaten on morning toast in Holland. / Hagelslag on strösseliä, jota syödään paahtoleivän päällä.

Suomen ruokakaupat ovat runsaine valikoimineen ja siisteine käytävineen ihania ja samanlaisia aina Hangosta Petsamon rajalle. Paikoin saa myös oikein hyvää palvelua, nimittäin itsepalvelua. Kun menee hakemaan kaupasta uuden reseptin vaatimia viikunoita tai kumkvatteja, on asiakkaana itse paitsi tiedettävä miltä ne näyttävät, jotta löytää ne, myös punnittava ja liimattava niihin hintalaput.
Omiin ajatuksiin syventyneenä voi kassarouvan kanssa sitten käydä turvallisen keskustelun: Onko Plussa-korttia? Ei. Laitetaanko pakasteet pieneen pussiin? Ei kiitos. Sitten äkkiä pakkaamaan tavaroita ettei vaan jää kahden muun asiakkaan tielle törväilemään.

Yhdysvalloissa, tai ainakin Kentuckyssa tavalliset mainstream-ruokakaupat ovat vähintään yhtä valtavia kuin Prismat ja isoimmat Cittarit, mutta puolet niiden hyllyväleistä on pakasteosastoa, neljäsosa muroja ja suolakeksejä, kaksi kolmasosaa kahdeksankymmentä vuotta säilyviä säilykkeitä ja loput tuoretuotteita. Jokaiseen hedelmään ja viherpunttiin on kiinnitetty viivakoodi, josta kassa lukee ja veloittaa tuotteen hinnan.
Hymyilevän kassan kanssa voi shekkiä kirjoittaessa maan tapaan vaihtaa parhaat raparperireseptit tai jutella mihin tilliä käytetään, kun kassa paljastaa kassamummolle tuntemattoman vihanneksen nimen. Samalla reipas miespuolinen pakkaaja heittelee yhdeksään huonoon muovipussiin ostokset, jotka mahtuisivat yhteen kunnon kassiin.

Amsterdamin ruokakaupat ovat pieniä ja siistejä mutta valikoima on suppea. Vaikka tuotteet ovat laadukkaita, yhtä tuotetta löytyy usein vain yhtä merkkiä ja lisäksi korkeintaan kaupan omaa merkkiä. Riisimuroja ei välttämättä löydy ollenkaan, mutta hei onhan corn flakeseja ja kahtakymmentä eri hagelslagia!
Hedelmät ja vihannekset hinnoitellaan vasta kassan vaa’alla kilo- tai kappalehinnan tullessa kassajärjestelmästä. Kassaneidin on siten tiedettävä minkä näköinen on kurttukaali, mangoldi tai tomatillo.
Tänään tyttö kysyi minulta kassalla: Mikä tämä on? pidellen käsissään greippiäni. Vastasin hollanniksi: En tiedä, olisko grapefruit? Ai hyvä kiitos, sehän se.

6 thoughts on “Grapefruit is grapefruit in Dutch, eli ruokakaupoista Suomessa, Hollannissa ja USA:ssa

  1. Ostoksia tehdään tosiaan hyvin eri tavoin eri puolilla maailmaa! Jokaisessa uudessa paikassa täytyy ymmärtää missä hedelmät ja vihannekset punnitaan ja vielä sekin kuka ne punnitsee – täällä siihenkin hommaan on omat työntekijänsä. Ja kassatoimet tosiaan vasta toisistaan eroavatkin. Kun jo yhdeksän vuotta suuren osan vuodesta joku muu on lähes aina pakannut ostokseni puolestani meinaan Suomessa lomalla alkuun usein unohtaa, että se on minun hommaani siellä.

    Tällä viikolla on ollut ikävä ruokakauppoja muilla mailla. Olimme pikaisella lomalla Iso-Britanniassa viime viikolla ja siellä sain taas muistutuksen siitä kuinka ihanaa on käydä ostoksilla kun tarjolla on runsaasti vihanneksia ja hedelmiä ja gluteenittomia vaihtoehtoja. Tänään pitäisi inspiroitua täällä ostoksille mutta mieli on vähän maassa jo etukäteen – mitään iloisia yllätyksiä kaupoista tuskin taaskaan löytyy. Kurkut ovat kumisia, broccolia ei ole ollut tarjolla viikkoihin, ja niin edelleen. Matkailu avartaa mutta täällä suljetussa maassa täytyy taas yrittää jossain määrin sulkea pois mielestä muun maailman asiat ettei ihan masentuisi!

    1. Tämäkin on varmaan asioita, joita alkaa todella vasta arvostaa kun ne otetaan pois. Sitä saa varmaan olla aika kekseliäs ruuanlaittaja jos valikoima on kovin rajallinen ja vaihteleva. Kyllä monesti sua ja asuinpaikkasi haasteellisuutta mietin kun tulee täällä hyvin helpossa maassa “erilaisuuksia” eteen. Mukavaa ostospäivää, kumpa kuitenkin löytyisi jotakin joka vähän vaikka yllättäisi!

      1. Oli kyllä varsin lattea ostosaamu… Kiersin keskustan kolme suurinta kauppaa mutta siltikään en löytänyt kaikkea etsimääni, varsinkaan vihanneksia. Päädyinkin eilen siihen, että meidän täytynee ruveta syömään entistä enemmän papuja ja niiden sukulaisia kun vihanneksista näyttää nyt säännöllisesti olevan pulaa. Nahkeita kesäkurpitsoita ja munakoisoja löytyy kyllä mutta kumpikaan ei parhaimmillaankaan juurikaan mene meidän lapsille kaupaksi. Paistelin sitten purkkikikherneistä ja sipulista kanan ja nuudelien rinnalle sekoituksen jota kaikki lapset sentään maistoivat – ei kuulemma maistunut miltään. Siihen totesin, että sitähän voi sitten syödä enemmänkin kun ei ainakaan maistu pahalta 😉

  2. Hei, hauskaa, kun mainitsit nuo suklaaströsselit. Olen useasti saanut niitä tuliaisiksi Hollannista ja Belgiastakin, jossa olen itsekin asunut kahteen eri otteeseen, mutta jotenkin vältyin siellä suklaaströsseleiltä. Kun sain ekan kerran tuliaisiksi suklaaströsseleitä, päättelin pakkauksen kuvasta, että niitä syödään nimenomaan leivän päällä. Mutta ei lapset oikein innostuneet, vaan pitäytyivät tutussa Nutellassa. Ehkä en osannut laittaa strösseleitä leivälle jotenkin oikein 🙂 Käytetyiksi ne silti tulivat. Sekoitin niitä esimerkiksi jogurttiin tai jäätelöön ja käytin leivonnassa. Oletko itse syönyt niitä leivän päällä?

    1. Olen syönyt vaikka ei meilläkään kukaan suuremmin ole niistä innostunut leivän päällä, ainakaan vielä. Jätskin kanssa ja cupcakejen päälle menee meilläkin. Paikallinen tapa on siis laittaa paahtoleivälle ensin voi ja sitten hagelslag. Kun perheeseen syntyy vauva, on tapana syödä aamiaiseksi leivän päällä vaaleansinistä tai vaaleanpunaista strösseliä vauvan sukupuolen mukaan. Se strösseli on perinteisesti sokerivärillä päällystettyjä aniksensiemeniä, eli niissä on vähän makuakin 🙂

Comments are closed.