Rakas pahin kriitikkoni – Dear worst critic of mine

What do you think you have to give? Who are you to say? There are people who have done this for years and really know – who do you think you are? You don’t have the qualifications or education. Do not think too high of yourself! There is probably a full school about this somewhere!

Sometimes it is hard to be me as I am the worst constraint and critic of myself, as so many of us are.

People have different skills and plans but the biggest difference lies in the fact that some just do – make it happen – get shit done, while us others procrastinate. And meanwhile we hesitate and move our thoughts from left to right, the doers gather a good amount of experience and knowledge about the thing they used to know nothing about. I guess their critic is sitting on it´s corner with a sore throat.

Starting (anything) is hardest, because at that point I do not even know how much I do not yet know. And the critic continuously croaks that it knows it all. The first step, however, may be the most important on a journey. Everything (except judging) is hard until it is easy.


Mikäs sinä nyt olet sanomaan! Eihän sulla ole tuohon tohtorintutkintoakaan. Kyllä niin moni muu osaa paremmin. Älä nyt vaan luule keksineesi mitään. Jossain on varmaan aiheelle omistautunut koulukuntakin. Ehditkö, jaksatko muka, osaatko?

Joskus on vaikeaa olla minä, sillä olen oman itseni pahin rajoite ja kriitikko, niin kuin niin moni meistä on.

Ihmisillä on eritasoista ammattitaitoa ja erilaisia aikomuksia, mutta suurin ero on usein siinä, että toiset tekevät – pistävät tuulemaan – tarttuvat hommaan, ja toiset jäävät jahkailemaan. Sillä välin kun me vatuloijat siirrämme ajatuksia aivolohkosta toiseen ja keksimme selityksiä, tekijät ehtivät virheitäkin tekemällä keräämään hyvän määrän kokemusta ja tietoa asiasta, josta eivät äsken vielä tienneet mitään. Heidän kriitikkonsa on kai jäänyt kurkkukipuisena kököttämään oksalleen.

Aloittaminen on vaikeinta, sillä silloin ei vielä edes tiedä mitä ei tiedä mutta kriitikko huutelee tietävänsä kaiken. Ensimmäinen askel taitaa kuitenkin olla se tärkein. Kaikki (paitsi arvostelu) on vaikeaa, kunnes se on helppoa.

4 thoughts on “Rakas pahin kriitikkoni – Dear worst critic of mine

  1. Itseni rankkana kriitikkona huomaan usein hokevani mantraa: Aloittamalla ja kesken lopettamisellakin saat enemmän aikaan ja opit enemmän kuin et koskaan aloittamalla mitään. 🙂

    1. Juuri näin se on. Hitsi vaan kun se aloittaminen on niin vaikeaa! Sen verran on kai hyvä katsella taaksepäin että tunnistaa kohdan, jossa aloitti jotain jota myös jatkoi. Kun sitä vertaa nykytilanteeseen, huomaa aina edistyneensä!

  2. Itseni rankkana kriitikkona huomaan usein hokevani mantraa: Aloittamalla ja kesken lopettamisellakin saat enemmän aikaan ja opit enemmän kuin et koskaan aloittamalla mitään. 🙂

    1. Juuri näin se on. Hitsi vaan kun se aloittaminen on niin vaikeaa! Sen verran on kai hyvä katsella taaksepäin että tunnistaa kohdan, jossa aloitti jotain jota myös jatkoi. Kun sitä vertaa nykytilanteeseen, huomaa aina edistyneensä!

Comments are closed.