Leveät siivet, hennot juuret – Roots and wings

Erään sanonnan mukaan vastuullisen vanhemman on hyvä antaa lapsellensa perinnöksi sekä juuret että siivet.

Meidän perheessämme siivillä on hyvä kasvualusta; Sen verran luontevasti lapset siirtyvät uusiin ympäristöihin, ottavat pärjäämisensä oudoilla kielilläkin omiin pieniin käsiinsä ja tilaavat Spriteä sekä pretzeleitä lentokoneissa.
Sen sijaan juurien antamiseen on expat-perheessä panostettava ajatuksella, ajalla sekä rahalla.

Koulujen lomien alkaessa expat-perheet pyrähtävät maailmalle kuin varpusparvi. Expatin kesäloma vietetään joko monen maan välillä lentoyhtiöitä vahvasti kannattaen, tai tiiviisti passimaassa juuria kastellen. Haastetta kesäsuunnitelmiin tuovat joissakin perheissä lasten iät ja muuttojen lukumäärä, perheenjäsenten eri kansallisuudet ja myös se, mihin kulttuuriin kukin tuntee kuuluvansa. Se kun ei määräydy passin mukaan.

Syksyllä neljä vuotta täyttävä kuopustyttäremme kysyy nykyään minulta “Olenko minä Louisvillesta?”, kun joku tahtoo tietää mistä hän on kotoisin. Hän on syntynyt Suomessa, mutta asunut kolmeneljäsosaa elämästään muualla. Vierailumme Suomessa ovat rakkaita ihmisiä lukuun ottamatta hänelle toistaiseksi “vain lomapaikkoja toisten paikkojen joukossa”, sillä hänellä ei ole muistikuvaa eikä edes makumuistoja asumisesta synnyinmaassaan. Sen sijaan Louisvillen lomalla hän ilahtui kovasti vanhoista suosikeistaan Cheerioista, kultakaloista ja quesadilloista. Seitsemän vuotta täyttävä esikoistyttäremme, joka oli melkein neljän muuttaessaan Suomesta, taas hekumoi ajatuksella suomalaisesta makkarasopasta, pinaattiletuista, marjapensaista ja rahkapiirakasta jo ennen Finnairin kesäkoneeseen nousemista.

Tärkeimmät juuret ovat tietysti oman perheen tavat ja arvot, jotka kulkevat mukana kulttuurien välilläkin. Ulkomailla asuessa ydinperhe muodostuu laajemman sukuyhteyden puutteessa hyvin tiiviiksi ja perheelle muodostuu helposti omintakeinen tapa “olla”. Toki lapset ovat myös osa pitkää sukujen ketjua, sillä vanhemmat tuovat arkeen omien lapsuudenperheidensä tapoja ja ajatuksia ihan huomaamattaankin.

Kolmannen kulttuurin lapsen siivet kasvavat kuitenkin hyvin varmasti leveämmiksi kuin juuret. Jos niillä oppii lentämään, voi liidellä elämässä pitkälle.


There is a saying that a responsible parent should aim at giving her children both roots and wings.

The wings have quite a solid ground to grow in our family: Our kids take traveling and changing scenery very naturally, want to make it on their own even in new environments and different languages and know exactly when and how to get a Sprite and pretzels in an airplane.
However, growing roots for a third culture kid takes more effort, time and money.

As soon as school is out for summer, the expatriate families fly out to the world like a flock of sparrows. Expat´s summer holiday is spent either between countries strongly supporting airlines or tightly in the passport country, nurturing roots. In some families, summer plans are more challenging depending on the kids’ ages and history of moves, different nationalities among family members and also different feelings of belonging, as it is not defined by passport.

My youngest, who turns four this autumn, asks me nowadays “Am I from Louisville (Luhvul)?” when she is asked where she comes from. She is born in Finland but has lived three quarters of her life somewhere else. Apart from some very dear people, our visits to Finland are “just another holiday destination” to her, as she does not remember living there and not even the tastes are in her natural palate. But Cheerios, gold fish and quesadillas made her smile in Louisville. However, my soon-to-be seven year old is already gloating over sausagesoup, spinach pancakes, red currant bushes and quark tart before boarding the Finnair plane.

The most important roots are of course family’s own habits and values, which fly with you all over the world. Core family becomes very important when living abroad as the larger family is not available.
The wings of a third culture kid will very likely grow wider than her roots, but if one learns to fly with them, the world is more than open.

2 thoughts on “Leveät siivet, hennot juuret – Roots and wings

  1. Meidän viisivuotiaamme sanoo olevansa Belizestä ja vanhinkin ihmettelee miksei meillä ole belizeläisiä passeja. Mutta kohta on taas pari kuukautta vietetty suomalaisia juuria kasvatellen ja paljon on tässä ajassa kehittynyt lasten suhde toiseen kotimaahansa, äidinkielestä puhumattakaan.

    Minulle ei kyllä lopulta ole niinkään tärkeää kasvaako lapsistamme ennen kaikkea suomalaisia, mutta sitä toivon, että sen lisäksi että elämäntapamme kasvattaa pakostakin lapsillemme siivet, onnistuisimme myös antamaan heille mallin siitä kuinka pysytään paikallaan. Että sekin olisi todellinen vaihtoehto todellisuudessa eivätkä he joutuisi pakosta ainoastaan siipiensä varaan ja kiertämään maailmaa lopun ikäänsä. Yritän kai siis auttaa lapsia kasvattamaan sellaisia juuria jotka tarvittaessa saa siirrettyä paikasta toiseen.

    1. Minäkään en pidä suomalaisuudentunnetta mitenkään itseisarvona lapsillemme mutta sinäpä sen sanoit, että tahtotila on se että lapset saisivat aidosti mahdollisuuden päättää pysyvätkö paikallaan vai kiertelevätkö. Jos sellaisen tunteen ja opin todella kykenen välittämään lapsilleni, olen erittäin tyytyväinen. Sehän olisi parasta mitä tämän expat-elämän voi pitkällä tähtäimellä ajatella antavan: Rohkeuden pärjätä missä tahansa, mutta ymmärryksen siitä
      kuka itse on ja kyvyn vaikuttaa omaan elämään itse, eikä antaa sitä huomaamattaan ympäristön ohjailtavaksi. Sitä en osannut itse edes ajatella ennen muuttoa Suomesta.

Comments are closed.