Irrallaan – Loose

Minne menen

kuka olen

mitä odotan, minne tipahdan

en tiedä.

 

Esplanadin kesävilinä.

Kävelen

eteenpäin, vailla suuntaa

neuvon turisteille reittejä

Edelleen yllätyn kuullessani omaa kieltäni ohikulkijoiden keskusteluissa

kaupungissa joka on tuttu kuin ystävä

jolle minun tulevaisuuteni on muuttunut vieraaksi.

 

Esplanadi tuttu kuin maailma

itse itselleni vieras.

Keneltä sitä kysyisin?


Where am I headed,

what to expect

where to land,

I don’t know.

 

The summery crowds of the esplanad.

I’m walking onwards

giving directions to tourists

still feeling surprised hearing my own language in discussions behind my back

in this city that is like a friend

to whom my future has become unknown.

 

The Esplanad is familiar like the world,

myself a stranger.

Who to ask?

3 thoughts on “Irrallaan – Loose

Comments are closed.