Hissi on Suomen hilpein paikka

Kun pari vuotta sitten palasin Suomeen ja suomalaiselle kuntosalille, muistan ihmetelleeni kuinka kaikki toimivat kuin omassa kuplassaan, kuvitellen kuin muita ihmisiä ei olisikaan samassa tilassa. Nostelivat painoja ja puhisivat omassa maailmassaan ja tauoillakin uppoutuivat vain seiniin ja mietteisiinsä.

Nyt en enää ihmettele, koska olen tottunut ja toki suomalainen itsekin. Mutta hymyilen kyllä vieläkin tuntemattomille ja saatan vaikka moikatakin ihmistä, jonka olen nähnyt samalla salilla ennenkin, vaikkei sen kummemmin tunnettaisikaan.
Suomessa olen ekstrovertti. Amerikan keskilännessä en tuntenut itseäni kovin ekstrovertiksi. Ihmisen omakuva on suhteellinen ja siihen vaikuttaa ympäristö.

Amerikkalaisessa tapakulttuurissa puhutaan aina ensin ja toimitaan vasta sitten. Suomessa toiminta tulee usein ennen puhetta. Sitä paitsi me toimimme hienosti yhteen joukkona ilman että kenenkään tarvitsee sanoa sanaakaan. Katsokaa vaikka bussipysäkkejä, kauppakeskusten ovia ja supermarketin hyllynvälejä.
Meillä suomalaisilla on ihmeellinen kyky elää yhdessä yksin omissa kuplissamme. Onhan se myös hienoa, sillä kyllä minäkin toimintaan ja näyttöihin luotan enemmän kuin puheisiin.

Hissihän se on Suomen hilpeimpiä paikkoja, kun ihmiskuplat joutuvat tahtomattaan toisiaan vasten. Siinä on hirmuinen uhka että joku katsoo suoraan silmiin ja varastaa salaa suomalaisen sielun!


As I returned to a Finnish gym about two years ago, I remember noticing and wondering how everybody acted like they were in their own bubble, like the other people would not exist in the same room. Everybody lifted their weights and huffed in their own existence and even on breaks they would just concentrate on the air, walls or their own thoughts.

I do not wonder the behavior anymore, as I am accustomed to it again and after all, I am a Finn. I still happily smile to strangers and might even say hi to a person I have seen at the gym before, even if we do not know each other (extremely unFinnish!).
In Finland I am quite an extrovert. In the Midwest was not that extroverted. We see ourselves proportionally to the surroundings.

The American way is to talk first and then act. In Finland, action usually comes before words. In fact, we act quite often nicely together without anybody saying a word. Look at bus stops, doors of shopping malls and the shelf aisles of supermarkets.
We Finns have remarkable talent of living alone together! It is somehow magnificent too, as it is far better to trust action and proof than words.

An elevator is one of the funniest places in Finland as the human bubbles have to unwillingly touch each other. There is always a huge threat that a stranger looks you in the eyes like trying to steal your Finnish soul!

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *