Empathy is a superpower of the heart

Monet ulkomailla asuneet perheet kokevat, etteivät kotimaahan palattuaan tule enää ymmärretyiksi samoin kuin ennen lähtöään. Jokin olemisessa ja ajattelussa on muuttunut ja elämään on ehkä tullut myös ajoittainen kaipuu takaisin sinne jonnekin, erilaiseen kulttuuriin, josta tuli niin tuttu toinen koti. Toisten voi olla vaikea ymmärtää kuinka palaaja ei kotimaassa loksahdakaan samaan lokeroon takaisin, josta lähti. Kiertolaisperheet etsiytyvät kotimaahan palattuaan tästä syystä usein toistensa seuraan.

Emme pysty ymmärtämään asioita syvällisesti muuten kuin oman kokemuksemme kautta. Mikäli omaan kokemuskimppuumme ei sisälly samaa kuin joku toinen kokee, ei ole helppoa kuvitella miltä toisesta tuntuu. Äärimmäisissä tilanteissa se voi tuntua jopa täysin mahdottomalta.

On kuitenkin ihmisiä, jotka siltikin yrittävät, tahtovat ja pääsevät hyvin lähelle toisen tilanteen ymmärtämistä. Se on empatiaa, josta olen viime aikoina oppinut paljon.

Empatia on todellinen supervoima. Sitä ei ole kaikilla, ei edes kaikilla normien mukaan kauniisti käyttäytyvillä ihmisillä. Empatia vaatii luovuutta, mielikuvitusta, tahtoa ja voimia. Se on sisältäsuurten ihmisten sivistystä, sydämen ääntä. Stressitilanteessa empatia vähenee ja jopa katoaa olemattomiin, sillä silloin vähäiset voimat menevät oman itsen kannatteluun. Silloin tarvitaan toisen ihmisen voimia, empatiaa.

Olemme jokainen pohjimmiltamme omillamme; yksin tunteinemme ja kokemuksinemme, ja jokaisen on luonnollista huolehtia omista asioistaan mahdollisimman hyvin. Meillä on kuitenkin vastuu myös maailmasta jossa olemisemme tapahtuu ja sen hoitamiseen soisi käytettävän supervoimia, kuten empatiaa; Yritystä kuvitella asiat toisen, jopa vastapuolen, näkökulmasta. Ehkä ajatuksemme eri puolilla maailmaa eivät olekaan niin erilaisia kuin miltä lähtökohdat ja tilanteet antavat ymmärtää? Äidit ja isät niin päiväntasaajan kuumuudessa kuin Pohjolan talvessakin haluavat pohjimmiltaan vain jatkaa elämää, suitsia pelkojaan ja taata lapsilleen vähintään yhtä hyvät elämän edellytykset kuin itselleen.

Vaikka olen kokenut, ettei meillä kaikilla ole yhtäläistä kykyä empatiaan, haluan uskoa, että sitä voi oppia. Kun on itse elänyt läpi haasteellisten tilanteiden ja saanut osakseen supervoimaista empatiaa, pääsee jyvälle sen voimistavasta vaikutuksesta. Empatia kun on niitä juttuja, jotka eivät ehdy tuhlatessa, vaan se lisääntyy ja vahvistaa molempia osapuolia sitä käytettäessä. Se saattaa näyttää ja tuntua pehmeältä, mutta se on vahvoista vahvimpien ihmisten laji: Niiden, joiden sydän kaikkein elinvoimaisimmin pumppaa elämää.


Many families returning from assignments often experience that they are not entirely understood by the people who never left. Something in their being and thinking has changed, and a longing back somewhere far hits occasionally. Others might find it difficult to understand how the one returning does not click into the same seat where she left. This is why expat-families often find each others company after returning to home culture.

We cannot understand things deeply if we have not experienced them our self. If our pile of experiences does not include something somebody else is going through, it is not easy to imagine how the other one feels. In extreme situations if might seem almost impossible.

There are, however, people who still try, will and get very near to understanding others’ feelings. This is called empathy, of which I have learned a lot lately.

Empathy is a true superpower. Not everybody has it, not even all the ones capable of acting nicely according to general norms. Empathy demands creativity, imagination, will and strength. It is sophistication of those that are grand inside their hearts.

Empathy decreases in stressful situations and might disappear totally as all strength is then needed to carry oneself. That’s when empathy, an other person’s power, is needed the most.

Ultimately we are all on our own here; alone coping with our feelings and experiences, and it is natural for everybody to take care of our own business. However, we are still mutually responsible for the surrounding world and some superpowers would be great tools for the world. Wanting to understand pursue imagining things from somebody else’s, even from the opposite sides, perspective? Maybe our thoughts and needs around the world are not as different as the circumstances make them seem after all? There are mothers and fathers under the equator heat just as well as in the cold north, that just want to keep up with life, rein in their fears and grant their kids a life better than their own.

Even if I have noted that we do not all have the same gifts of empathy, I want to believe it is a skill that can be learned. If you are lucky enough to receive super-powered empathy when you are going through challenging times in your life, you might get wind of it’s renewing impact. Empathy is one of those things that do not run out when used but increases and strengthens both parties. It might feel and look soft, but is a sport of the strongest of the strong people: Those whose hearts pump the most vigorously.

4 thoughts on “Empathy is a superpower of the heart

    1. Kiitos taas Kata. Ja kiitos kesäpäivän keskusteluista, huippuhyödyllistä ja ennen kaikkea mukavaa. Moni tärkeä juttu on jäänyt pyörimään mun mieleen siitä.

Comments are closed.