Vuosi kotimaassa

Ulkomailta paluustani on kulunut nyt reilun vuoden verran. Usein tuntuu jo kovin kaukaiselta ajatus itsestäni Kentuckyn kostean kuumuuden keskellä oikeanlaista raejuustoa tai aitoa hiivaa metsästämässä, ruisleipää säästämässä, saunaa kaipaamassa ja ikävästä lasten kanssa puhumassa, Chevroletini etupenkkiin kotiutuneena. Yhtä kaukaiselta tuntuu lasteni kanssa se, että he olivat juuri jaloissani pyöriviä kattilankansilla leikkiviä konttaavia keittiöapulaisia. Ja samalla yhtä usein törmään tilanteeseen, jossa tunnen oloni joksikin muuksi kuin … Continue reading Vuosi kotimaassa

Exploring return – Tutkimusmatka paluuseen

Sanotaan, että paluu takaisin kotimaahan on ulkomaanmuuton haasteellisin vaihe. Mm. tässä Hesarin artikkelissa palaajat kertovat kokemuksiaan haasteista. Paluumuuttaja ei loksahdakaan samaan lokeroon, josta lähti. Kotimaahan jääneet ystävät eivät ymmärrä miksi palaaja on eri henkilö kuin se joka lähti, ja palaajan on vaikea pukea kokemuksiaan sanoiksi. Niitä, jotka eivät koskaan päättäneet lähteä, ei ehkä edes kiinnosta kuulla. Mikä tahansa kotimaa näyttäytyy palaajalle erilaisena kuin ennen lähtöä. Yleinen … Continue reading Exploring return – Tutkimusmatka paluuseen

Omituinen höpöttäjä

Seuraava kuulostaa amerikkalaisten ystävieni korvissa todella oudolta. Kuulin vanhemmasta miehestä, joka helsinkiläisen tavaratalon hississä aina tervehtii ihmisiä. Harva vastaa kuuluvalla äänellä, jotkut nyökkäävät. Useimmat kuulemma luulevat hänen olevan juovuksissa, kymmeneltä aamullakin. Tämä on totta, eikä meistä suomalaisista mitenkään ihmeellistä. Suomessa ei ole tapana jutella tuntemattomille. Tuntemattomiin ihmisiin suhtaudutaan kuin he olisivat aina lasin takana, jossakin toisessa todellisuudessa. Minäkin jo tottuneesti kuntosalilla keskityn vain omaan tekemiseeni … Continue reading Omituinen höpöttäjä

Irrallaan – Loose

Minne menen kuka olen mitä odotan, minne tipahdan en tiedä.   Esplanadin kesävilinä. Kävelen eteenpäin, vailla suuntaa neuvon turisteille reittejä Edelleen yllätyn kuullessani omaa kieltäni ohikulkijoiden keskusteluissa kaupungissa joka on tuttu kuin ystävä jolle minun tulevaisuuteni on muuttunut vieraaksi.   Esplanadi tuttu kuin maailma itse itselleni vieras. Keneltä sitä kysyisin? Where am I headed, what to expect where to land, I don’t know.   The … Continue reading Irrallaan – Loose

First impressions of my country

(Kirjoitan tämän äkkiä, ennen kuin en enää näe tai huomaa.) Suomalainen (tai ainakin espoolainen ja lahtelainen) elämäntyyli on lähempänä amerikkalaista kuin amsterdamilaista: Asutaan omassa naapurustossa ja kuljetaan autolla paikasta toiseen. Syödään hiilihydraattipitoista ruokaa kerralla paljon. Ollaan joko himourheilijoita tai sitten ei urheilla lainkaan. Ihmisvilinää eikä ruuhkaa ole missään paitsi Hoplopissa ja autoparkeissa, sekä aamuisin suurilla väylillä. On paljon “pitäisi” sanoja. Mediasta, neuvolasta, politiikasta, pomolta, terveysviranomaisilta, … Continue reading First impressions of my country

Karmeinta parhautta – Best of the worst

“Mutta että tähän karmeimpaan aikaan sitten muutatte takaisin?!” taksikuski parahti. Hetkisen mietin tarkoittiko hän säätä, talouspolitiikkaa, joulunaluskiireitä vai pakolaiskriisin aiheuttamaa vihamielistä maahanmuuttokeskustelua. Sähköisten viestimien välityksellä seurattuna keskustelukäyttäytymistä opetteleva Suomi ei ole antanut ulkosuomalaiselle kovin valoisaa kuvaa itsestään viime aikoina. Ulkosuomalaispunttini ovat rehellisesti sanoen vähän tutisseet miettiessäni mitä kaikkea Suomessa on tällä hetkellä meneillään ja miltä se tulisi tuntumaan. Sen vuoksi olen paluuta varten hahmotellut supersalaisen … Continue reading Karmeinta parhautta – Best of the worst

A time for everything

Expat-elämä on pohjimmiltaan saapumista ja lähtemistä, ja yksi on varmaa: Käänteet tapahtuvat lopulta aika vauhdilla. Perheemme on palaamassa pian Suomeen. Odotan innolla ja uteliaisuudella sen yleisen tiedon läpielämistä, jonka mukaan palaaminen on vaikeampaa kuin lähteminen koskaan oli. Haluan kovasti tietää mistä on kyse, sillä itse odotan nyt jo saunaa, makkarasoppaa, savusiikaa ja kermaviiliä. Ystävien tapaamisia, kadulla tuttuihin törmäämisiä ja kotimaisen arjen asettumista. Mieli toimii niin: … Continue reading A time for everything