It is impossible not to be present in the Kentucky rain

Kevään tullen ikävöin Kentuckyn säätä: Maailmaa ravistavia ukkosmyrskyjä, jollaisia en ole koko elämäni aikana Pohjois-Euroopassa kohdannut, ja yhtäkkistä lämmintä rankkasadetta, joka tuntuu siltä kuin taivas putoaisi niskaan. Ensin tuo hurjapäinen sää vähän säikäytti mutta hyvin pian opin nauttimaan siitä ja nyt voin muistella sen tuomaa ihanaa tunnelmaa. Yksi tärkeimmistä oivalluksista, jonka expat-elämä opetti minulle vaivihkaa elämästä yleensä on nykyhetken arvostaminen. Kun elää expat-elämää muuttamalla paikasta … Continue reading It is impossible not to be present in the Kentucky rain

Arki, kello 7.36

Unenpöppöräinen keittiökattaus kolmelle. Aamuradion hiljainen mumina ja kahvin tuoksu ympäröi pienen kodin hyvin levänneen tunnelman. Lettipäinen syö toista kiiretöntä kulhollista murojaan Olivia-possulle hymyillen. Toinen keskittyneenä viimeistelee kotitehtäviään lyijykynä suussaan. Kaikki on tässä, kahdessa neliömetrissä. Kun katsoo kauempaa, kuin naapurin ikkunasta, havaitsee kuka istahtaa hetkeksi kevyesti neljännelle tuolille ennen lähdön eteishässäkkää: Onni. Kitchen table for three. Quiet mumble of morning radio and the scent of fresh … Continue reading Arki, kello 7.36

Rauha, Valo, Onni ja mä

Joskus yhtäkkiä tulee väristyksenä, kirkkaana välähdyksenä, kuin lämpimänä tuulahduksena jostakin sisältä, kiitollisuus siitä että saa olla turvassa että saa olla terve ja urheilla niin paljon kuin huvittaa ja kermavaahtona kaiken päällä, että saa ilmaista ja toteuttaa itseään. Niin, ja siitä että suvussamme periytyvät ihan muut asiat kuin selluliitti. Sometimes, all of a sudden, I feel a shrivering feeling appearing like a flash or a warm … Continue reading Rauha, Valo, Onni ja mä

Sunday ambience

Sunnuntailla on oma tunnelmansa. On kuin aika kävisi sunnuntaisin erilaisella mittarilla: Samettisen verkkaisesti; lämpimästi, hiljaa ja haikeanlaisesti. Minulla on muutamista tilanteista elämässäni hyvin tarkka tunnelmamuistijälki. Muistan sunnuntaiaamun lapsuudenkodissani. Aamiaisen, jonka jokainen nautti ympäri kotia: Olohuoneessa, keittiössä, ruokahuoneessa. Musiikin joka hiljaisesti soi ja sen ympäröimän myönteisen vähäeleisen olemisen. Muistan erään syysillan, jolloin lapsuuden naapurit, aikuiset ja lapset, olivat kerääntyneet yhteen ja me lapset söimme viinirypäleitä. Ympärillä … Continue reading Sunday ambience

Elämää kahvittelemassa

On some mornings, when the big sister has left for school very early, we make a detour from our route to daycare, just me and the little one. She usually wishes to have a breakfast treat on a shabby gas station nearby, where policemen spend their coffee breaks. Originally she was drawn there by a decadent cupcake, but nowadays it is mostly left uneaten. We … Continue reading Elämää kahvittelemassa

Waiting and anticipating

Quiet side street on a grey afternoon. Not much else to look at than raindrops patterning puddles. Eleven minutes before the tram arrives. Should I wait? Maybe I’ll walk. Wonder how far I’d make it in eleven minutes? A human is not made for waiting. It is hard to just stand and wait, do nothing, be here. In today’s world, where efficiency is a value … Continue reading Waiting and anticipating

Irrallaan – Loose

Minne menen kuka olen mitä odotan, minne tipahdan en tiedä.   Esplanadin kesävilinä. Kävelen eteenpäin, vailla suuntaa neuvon turisteille reittejä Edelleen yllätyn kuullessani omaa kieltäni ohikulkijoiden keskusteluissa kaupungissa joka on tuttu kuin ystävä jolle minun tulevaisuuteni on muuttunut vieraaksi.   Esplanadi tuttu kuin maailma itse itselleni vieras. Keneltä sitä kysyisin? Where am I headed, what to expect where to land, I don’t know.   The … Continue reading Irrallaan – Loose

Jar of happiness – Purkillinen onnea

Tulikärpästen vilkkuessa Kentuckyn tummassa kesäillassa, joka ei viilene yöksikään. Ystävien ympäröimänä rauhallisessa puheensorinassa terassin nojatuolin kulmassa. Lämpimän rankkasateen yllättäessä, koko maailmaa heilauttavaa ukkosta pidellessä kauniissa keskilännen kodissa jonka etukuistilla on keinu. Ihan tavallisessa arjen aamussa, joka kulkee niin kuin muutkin arjen aamut. Onni on sillä tavalla ujo, että sen tunnistaa jälkikäteen. Se on kyllä todellinen hetkessä, mutta sitä ei saa purkkiin talteen, käytettäväksi tarvittaessa. Kun … Continue reading Jar of happiness – Purkillinen onnea

Life is to be lived, not planned

Kansainvälisten muuttojen siirtymisvaiheessa, kun hyvin moni elämän isoista asioista on avoimina, on helppo lipsahtaa ajattelemaan että pystyisi näkemään tulevaisuuteen. Järjestettävien asioiden listalla ovat koulut, koti, työt sekä ajoneuvot – muuttokuormaa ja paperi- sekä virastohommia sen tarkemmin mainitsemattakaan. Vaikka arjen uudelleen paikalleen naulaaminen on työlästä mutta aktiivisuudessaan ja uutuudessaan hauskaakin, alkaa helposti ajatella, että vasta kun listan asiat on hoidettu ja ruksittu, elämä on kohdallaan. Sittenhän … Continue reading Life is to be lived, not planned

Fall – Autumn – Syksy – Höst – Herfst

Autumn is my favorite season. Even if I am not a teacher, autumn is the start of a year for me. Maybe it has something to do with the fact that the two latest moves of our family have happened at late summer. As the battle against the moving boxes has ended, autumn has coloured of our new life. Autumn means new and represents action. … Continue reading Fall – Autumn – Syksy – Höst – Herfst